happy b-day julia's love ones

Apua, mä jo ehdin UNOHTAA, että tosiaan mun blogihan täytti tänään vuoden! Wow, tuntuu ihan hassulta!
Jännä juttu sinänsä, että oon kirjoittanut tätä juuri tämän vuoden ajan, nimittäin kaiken kaikkiaan vuosi 2009 on ollut mun elämäni raskain, ja samaan aikaan ehkä paras. Niin paljon on ehtinyt tapahtua, ja kaikki on ollut enemmän tai vähemmän sekaisin, vaikkakin pikkuhiljaa rupeaa tasoittumaan.
Kyseisen vuoden aikana mä olen mm:
- oppinut pukeutumaan: kun katselen noita ihan ensimmäisten postausten vaatteita, niin voi hyvä luoja. Aika tylsiä asukokonaisuuksia. Mun tyyli on kehittynyt ihan älyttömästi, oon oppinut yhdistelemään eri vaatteita, ruvennut käyttämään rohkeammin värejä (vaikka musta hallitsee edelleen..) ja muutenkin muuttunut omasta mielestäni paljon persoonallisemmaksi.

- saanut hiukseni vimeinkin melko taviksiksi: voi hyvä luoja, mun hiukset on ollut aina vain kamala epämääräinen harakanpesäpehko, pakko sanoa että nyt se on kyllä miljoona kertaa parempi!
- käynyt niiin pohjalla, ja päässyt melko hyvin ylöskin sieltä: noh, tuskin tarvitsee kauheasti tästä kertoa..
- saanut maailman ihanimman kummipojan: jinski!

- päättänyt peruskoulun ja aloittanu lukion: vaikka missasin kevätjuhlan, niin suht hyvä todistus tuli, ja lukionkin olen omasta mielestäni aloittanut aika kunniallisesti.
- matkustanut: mm. Kanarialla ja Italiassa, ollut ihan parhautta.


- nolannut itseni ihan liian monta kertaa: ... ja oppinut niistä, toivottavasti edes vähän.
- saanut ihan mielettömän ihania uusia kavereita: osasta tanssikavereista on tullut paljon läheisempiä, uudet kaverit lukiosta, ja muutenkin, ootte parhautta, muistakaa se!
- kasvattanut itseluottamustani PALJON: vielä vuonna 2008 olin se tyttö, jota ujostutti jutella poikien kanssa, ja kuka ei uskaltanut pukeutua sellaisiin vaatteisiin mistä tykkäsi. Ei tuota enää ongelmia, ja siitä oon ylpeä.
- oppinut hymyilemään: en ennen hymyillyt ikinä, oikeastikaan! Nykyään aika usein hymyilen jopa ihan ventovieraille. Tähän ja tuohon ylempään kumpaankin sopii myös se, että nykyään uskallan hymyillä jopa joillekin söpöille pojille.

- opetellut pitämään puoliani: ennen jos joku syytti mua jostain, tai olin muuten vain jonkun kanssa riidoissa, en ikinä uskaltanut sanoa mielipidettäni enkä muutenkaan uskaltanut pitää puoliani asioissa, kun taas nykyään hallitsen jo aika hyvin.
- rakastunut mm. Leighton Meesterin tyyliin: ei mua ennen oikeastaan kiinnostanut, miten joku julkkis pukeutui, mutta nykyään seurailen kyllä jonkun verran juuri esim. Leightonin pukeutumista.
- ollut sairaalassa: tätä mä en laske niihin positiivisiin kokemuksiin, mutta tulihan se kesä aloitettua siellä.
- oppinut arvostamaan pieniäkin asioita: mm. jonkun ihanan ihmisen hymy on parikin kertaa pelastanut mun päivän, ja oon piristynyt sellaisistakin asioista, kuten että olen saanut joltain postikortin ulkomailta, tai jotain muuta.

- jutellut kavereiden kanssa ihanan paljon henkeviä: kaikki pitkät puhelut valoisina kesäöinä, kaikki poikahuolien itkemiset puhelimessa, ihan kaikki, se on jotain parasta!
- ostanut paljon kaikkia ihania vaatteita ja kenkiä: varmaan enemmän kuin parina edellisvuonna yhteensä!
- ottanut ihania valokuvia: etenkin kesällä! Mm. kaikki Italiankuvat on ihan mielettömän ihania!

- tehnyt paljon suunnitelmia tulevaisuuden suhteen: esim mitä mä haluaisin opiskella, missä asua jne.
- ihastunut: parikin kertaa, ja ollut sen takia ihan epätoivoinen ja masiskin.
- täyttänyt vuosia: sweet 16! Enää kaksi vuotta täysi-ikäisyyteen, tuntuu ihan kauhean hullulta!
- oppinut arvostamaan itseäni: vielä on parantamisen varaa, mutta parempaan suuntaan ollaan menty ja mennään edelleen, ainakin toivon niin.
- ollut ilkeä muille ja katunut sitä.
- nauranut: hauskoille ja tyhmille jutuille, mokilleni, toisten mokille, elokuville ja vaikka mille muullekin.

- tanssinut: harkoissa ja hullun lailla muutenkin. Ei se aina välttämättä ole ollut kauhean kaunista katseltavaa, mutta hauskaa se on ollut.
- ollut iloinen ja epätoivoinen blogini kanssa: joskus on tuherrettu kyyneliä tämän takia, kun ei ole mikään onnistunut ja kommentit on masentaneet, samoin taas monesti joku ihana kommentti on pelastanut koko päivän ja saanut hymyn huulille.
- kasvanut ihan mielettömästi ihmisenä: tunnen oloni paljon paljon PALJON vahvemmaksi kuin ennen, tuntuu etten kaadu enää ihan pienestä kumoon, vaan selviän näistä jutuista ystävien, perheen ja muiden avulla.

Ei tää juhlapostaus nyt oikein ollut, mutta jotain piti kyhätä tässä, kun tosiaan muistin, että hups, tää blogihan on jo tosiaan vuoden päivät ollut olemassa. Kiitän teitä kaikkia ihan älyttömästi, on ollut kiva huomata miten lukijoita on tullut, ja tosiaan, kommentit piristää kummasti päivää, joskus jopa ne ärsyttävät anonyymikommentit..
Olenhan mä tosiaan miljoona kertaa uhannut lopettaa 'tän paskan nyt ja heti', mutta eipä ole vielä näin käynyt.
NYT mä haluaisin kuulla vielä, miten ja mihin suuntaan tää blogi on vuoden aikana kehittynyt, ja miksi juuri sinä luet tätä? Ja vielä lisäksi, mitä haluaisit seuraavan vuoden aikana lukea?